torstai 23. tammikuuta 2014

The only way is up, right?

Ja taas on pitkä aika kun edellisen kerran täällä kävin. Liian paljon kaikenlaista onkin ehtinyt tapahtua. Lähinnä kaikkea sellaista että ei ole voimat enää jaksaneet oikeasti kirjoitella tänne. Tämä ei ole edes ainut, jonne en ole kirjoittanut. Minulla on ollut ties kuinka kauan odottamassa A:n kirje. Vasta tänään sain puoliksi kirjoitettua hänelle. Nyt pitäisi vielä löytää aikaa ja energiaa että saan sen tehtyä loppuun ja lähetettyä.

Mitä kaikkea sitten on ehtinyt tapahtua? No ensinnäkin lopputyön tekeminen on alkanut toden teolla. Nyt ollaan jo siinä vaiheessa että huomenna on viimeinen haastattelu, sunnuntaina toivottavasti päästään aloittamaan työn kokoamista. Tässä on nyt parisen viikkoa aikaa saada työ valmiiksi. Sen jälkeen viikko aikaa käydä sitä ohjaajan kanssa läpi ja korjailla. Sitten se pitääkin jo lähettää eteenpäin ja toivoa että sitä ei tyrmätä ihan täysin :)

Koulu on siis aiheuttanut paniikkia, stressiä ja ahdistusta. Mutta koska siinähän ei tietenkään ole tarpeeksi niin eräs on päättänyt tehdä minun elämästä vieläkin vaikeampaa ja aiheuttaa ylimääräistä ahdistusta ja stressiä. Suututtaa aina kun vain ajattelenkin miten itsekeskeinen täytyy olla kun nyt alkaa vaatimaan yhtäkkiä enemmän. Minä voin vain toivoa yli kaiken että hän ei tule saamaan sitä mitä haluaa.

Luonnollisestikaan stressi ja ahdistus ei ole nyt ihan parasta vauvalle. Ja yritän kyllä rauhoitella itseäni, mutta se on erittäin vaikeaa kun erityisesti tämä yksi ihminen sabotoi kaikki yritykseni. Raskaudesta sen verran että tänään alkoi nyt sitten viikko 32 (jos muistan oikein) ja se tarkoittaa että laskettuun aikaan on sellaiset 8 viikkoa. Todella pelottavaa, mutta toisaalta se tuntuu niiiiiin pitkältä ajalta. Minä kun en missään vaiheessa ole nauttinut tästä raskaana olemisesta. Kunhan nyt saisin kuitenkin nuo koulujutut hoidettua suurimmaksi osaksi ensin niin hyvä olisi. Sitten pitää löytää energiaa hoitaa vauvaa ja puolustaa vauvan tulevaisuutta.

Ainiin ja onhan tässä koulun puolesta vielä ensiviikon perjantaina viimeinen tentti. Ja yhden työn tarkistus, jossa minulla on suuri rooli kun olen yksi tarkistajista. Jännää sekin ja jonkun verran aikaa vievää, mutta se kuuluu nyt tähän valmistumiseen niin eipä siinä mitään.

Mutta nyt pitää valmistautua huomiseen. Aina sitä haluaisi että tänä yönä saisi nukuttua, Aika heikolta näyttää viimeisen kuukauden perusteella, mutta kai sitä voi silti toivoa. Niin ja jos tässä ehtisin ja jaksaisin jossain kohtaa niin voisin kirjoitella uusimmista hankinnoista :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suuri kiitos kiinnostuksestasi :)