Tänään on paha päivä. Kaikki pienimmätkin asiat ärsyttää. Tiedän kyllä miksi ja olen siitä iloinen, mutta ei se silti kivaa ole.
Nyt sitä taas tuli mietittyä tätä yhtä juttua että mikä on sen koko jutun tarkoitus? Olisi kiva saada sellainen selkeä kuva, jotta osaisin suhtautua itsekin koko juttuun paremmin. Tiedän kuitenkin etten tule saamaan mitään tarpeeksi selkeitä vastauksia ikinä. Mitä enemmän olen tässä itse mukana, sitä vähemmän osaan luottaa. Ja jos en luota niin eihän mistään mitään koskaan tule.
Monta asiaa vaikuttaa juuri nyt yhtäaikaa ja tuloksena on vain ne miljoonat erilaiset mielikuvat mitä oikeasti tapahtuu tälläkin hetkellä. Oikeastaan minulla on yksi vaihtoehto ylitse muiden ja se on luonnollisesti se pahin. Ja ihan kaikkein pahintahan tässä on se, etten ikinä, ikinä saa tietää varmasti mikä on loppujen lopuksi totta. Tiedän mitä itse ajattelen, tiedän minkälaisen vastauksen saisin mutten usko kunnolla kumpaakaan. Tai ehkä ihan vähän enemmän kallistun omaan "tietämykseeni" koska se on se helpoin tapa ajatella.
Parempi valmistautua pahimpaan kun antaa mahdollisen totuuden satuttaa itseään. Mieluiten satutan siis itse itseäni nyt, kun odotan että hän tekee sen puolestani hetken päästä. Kun sen tekee itse, tietää tarkalleen mitä on tulossa ja voi muutenkin hallita asiaa. Kun se tulee yllätyksenä toiselta, iskee se koko voimalla ja kaikki kerralla.
Kaipa minun pitäisi taas tästäkin jutella oikean ihmisen kanssa. Tai ainakin olisi kiva sopia sellaiset yhteiset säännöt tai ei. Olisi vain kiva tietää missä mennään tarkalleen ottaen. Täytyyhän minun itsekin saada tietää mitä sitä voi tehdä.
On kyllä taas niin hämärää touhua ettei tosikaan. Jos yritän nyt tulla toimeen taas tunti kerrallaan. Kyllä se maanantai sieltä vielä tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Suuri kiitos kiinnostuksestasi :)