Taas on pitkä aika viime kerrasta, vaikka mielessäni olen kirjoitellut vaikka kuinka monta kertaa. Se vaan on hankalaa erään perässäroikkujan takia :)
Ajattelin nyt jättää päivitykset kaikesta tapahtuneesta pois ja kirjoitan vain asiasta, joka juuri nyt on mielessä ihan koko ajan. Tämä on tyhmä asia, enkä siitä mitenkään tarkasti kerro. Tiivistettynä voisin sanoa, että kevättä rinnassa ;D
On siis sellainen ihminen, joka on puolen vuoden aikana hivuttautunut koko ajan lähemmäs sydäntäni. Niin ja tähän kohtaan vielä selvennykseksi, ettei kyseinen henkilö tiedä tästä mitään. Siis minun ajatuksista ja tunteista. Tietääkseni ei tiedä.
Joo, siis puolen vuoden ajan pikku hiljaa tapahtunut ja nyt tämän viikonlopun on ollut suurimman osan aikaa mielessä. Aika tyhmää, mutta koko ajan miettii, että kuinka kivaa tämäkin olisi jos... Itse pahennan tätä kaikkea vielä sillä, että ehdoin tahdoin menen tilanteisiin, joissa varmimmin kohtaa hänet.
Ei tässä siis mitään pahaa, hän kun ei tiedä tästä mitään. Kukaan muukaan (yhtä kaveria lukuunottamatta) ei tiedä yhtään mitään. Pidän tämän kaiken visusti itselläni. No, nyt kyllä jaan kaiken niiden kanssa, jotka ehkä tänne eksyvät.
On muutama asia, josta en ole edes sille yhdelle kaverille kertonut. Ne on sellaisia pieniä juttuja, jotka eivät 99% varmuudella tarkoita mitään. Esimerkiksi perjantaina olin samassa paikassa hänen kanssa ja siinä juteltiin niitä näitä. Hän kyseli yhdessä kohtaa, että onko minulla yhtään omaa aikaa iltaisin kun O nukkuu. Tai olisiko kysymys tarkalleen ottaen ollut sellainen, että oletko sen koko ajan sängyssä kun O nukkuu yöunia? Eli melko aikaisin illasta ihan aamuun asti. Vastaus: kyllä.
Tuo nyt sai kaikenlaisia mukavia ajatuksia lentämään vain siksi, että olin itse miettinyt asiaa edellisenä iltana. Mietin, että jos nyt tapaisin jonkun, niin enhän minä voisi iltaisin kenenkään kanssa jutella tai katsella elokuvia kun olen kiinni O:ssa heti kun hän yöunille menee. Ja joo, ehkä omissa ajatuksissa lähinnä se joku on nyt ihan tietty ihminen, mutta se oli sivuseikka tässä :D
Tähän sopii vielä sekin kysymys, että onko O ollut hoidossa vielä. Siihen vastaus on ei. Tuonkin kysymyksen voin omassa pikku päässäni käännellä ja väännellä :P
No nyt on paljastettu aika paljon. Täytyypi toivoa, ettei hän ikinä löydä tätä blogia :D Epäilen asiaa suuresti. Joka tapauksessa, minusta on kyllä ihanaa vaihtelua ajatella näinkin söpöjä juttuja. Vähän kuin auringon pilkahduksia harmaudessa :) Sekin kyllä loppuu vielä. Olisi tässä muutamia kuukausia aikaa nauttia tästä vielä. Ellei mitään ihmeellistä tapahdu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Suuri kiitos kiinnostuksestasi :)