No tänään tulee se yksi vuosi täyteen O:lla ja aika haikeeta on. Toisaalta jos mietin mitä vaikka tasan vuosi sitten tähän aikaan tapahtui, olen iloinen että se on todellakin takana päin :D Juuri nyt (klo:16.24) Olin erittäin tuskaisissa tunnelmissa ja todella peloissani myös. Tässä kohtaa kaikki tapahtui niin nopeasti, sydänäänet temppuili, joten kovaa vauhtia kalvot rikki ja O:n päähän kiinni systeemi, joka tarkemmin seurasi sydänääniä. Ja koko ajan se hätäsektion vaara. Oli todella pelottavaa :/
Mutta tänään on ollut huomattavasti parempi päivä :) Vaikka käräjäoikeudesta kirjeen sainkin. Kun mitään muuta ei enää keksi, niin tämä viimeinen keino kiusata piti käyttää. Nyt toivon enemmän kuin mitään muuta, että minua kuunnellaan tässä asiassa ja asia ratkaistaan oikeasti hyvällä tavalla. Jospa tällä kertaa minä voittaisin. Näin olisi O:lle parempi elämä taattu. Ainakin kunnes keksii taas uuden tempun.
Jotain mukavaakin on tänään tapahtunut. Tiedän varmasti, että eräs ihan mukana mies, josta viimeksi kirjoittelin, on ajatellut meitä viikonloppuna :P Tai ainakin siis O:ta on ajatellut :D Yritän olla ajattelematta siitä sen enempää, mutta nyt kun voisin tarvita piristystä, niin ehkä annan mielikuvitukseni lentää ;D
Tällä viikolla pikkuinen O-raukka saa piikkejä :( Siitä tulee minulle henkisesti rankka hetki, mutta kyllä me siitä(kin) selvitään :)
Nyt voisin vielä siivota leluja kun on päiväunien aika :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Suuri kiitos kiinnostuksestasi :)