Ihan hirveä tunne kun tekee mieli jotain hyvää eikä kaapeissa ole yhtään mitään. Ei myöskään ole mahdollista edes tehdä mitään. Ah ja TV:stä tulee luonnollisesti leipomo-ohjelmaa. Voisihan sen TV:n edes sulkea...
Mitään muuta sen suurempaa ei ole täällä päin tapahtunut. Mitä nyt kouluasiat on viimeistä tenttiä vaille valmiit ja kotona suurimmat jutut vauvaa varten on valmiina. Tosiaan siis lopputyö on tehty ja nyt se on lähetetty arkistoitavaksi sekä arvioitavaksi opettajalle. Sen eteen ei voi tai ei tarvitse tehdä enää mitään. Nyt voi vain odottaa mikä arvosana siitä tulee. Samalla jännitän tässä että pääsenkö tekemään sen ihan viimeisen tentin nyt tässä kuussa. Se olisi reilun viikon päästä, eli ei paljon aikaa siihen. Jaksaako tämä tyyppi oleskella tuolla ahtaissa oloissa vielä ensiviikon maanantai-iltaan asti?
Olisi todella hienoa jos saisin tuon tentin nyt pois, koska myöhemmin sen tekemistä varten pitää suunnitella niin paljon ja tehdä järjestelyjä sun muuta. Nyt se olisi vielä siinä mielessä helppoa että olen yhdessä koossa ja ainut asia mistä pitää huolehtia on oma jaksaminen. Matkustaminen ei todellakaan ole hauskaa enää tässä kohtaa, mutta mieluummin kärsin sen nyt kun matkustan vauvan kanssa.
Tietenkin tässä käy sitten niin, että vauva päättää jäädä jumiin ja tuossa kuun lopussa tai ihan ensikuun alussa tapahtuu käynnistys, jota en välttämättä halua... Muutenkin pelottaa se kivun määrä ja käynnistyksessä ne kivut on kovempia.
Nyt kun tätä aikaa on, voisi yrittää muistaa kirjotellakin useammin. Pitäisi vain keksiä mistä sitä kirjottaa. En aina jaksa kirjoitella vaan omia ajatuksiani edes, varsinkaan kun nyt niitä ei ole kun ei päässä pyöri muutenkaan mitään. Tai, kyllähän synnytys pelottaa ja kaikki mitä sen jälkeen tapahtuu, mutta ei niitäkään nyt koko ajan jaksa tai halua ajatella. Katsotaan mitä sitä voisi keksiä. Ensiviikolla on ainakin neuvola, ehkä siitä voisi jotain kertoa...?
Mutta nyt lopetan tähän :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Suuri kiitos kiinnostuksestasi :)