Ihan näin niinkuin nopeasti päätin kirjoittaa jotain tänne. Oikeasti järkevämpää olisi lukea tenttiin tai tehdä miljoonia tehtäviä, muttei sitä nyt näin aamulla heti jaksa.
Tämä aamu yksi niistä erilaisista aamuista koko kolmen viikon aikana. Tänään toivottavasti selviää muutama asia ja haluan kuulla mielellään että kaikki on hyvin. Vähän, tai aika paljonkin, jännittää. Jännittävän aamun jälkeen menenkin sitten arvioitavaksi kuten joka päivä. Ei kyllä kauheasti kiinnostaisi kun ulkonakin on taas sellainen ilma ettei tällaisina päivinä kuuluisi lähteä mihinkään. Tuulee niin kovaa että välillä tuntuu kuin ikkunat menisivät rikki ja luonnollisesti kaiken kruunaa se vesisade. Yritäpä pysyä kuivana tuolla.
Kun ennustin että nyt olisin jo aivan kypsä tähän vierailuun niin totta se on. Mutta se ei kuitenkaan ollut niin itsestäänselvää kuin ajattelin eikä se johdu siitä syystä kuin ajattelin. Ärsyyntyminen tapahtui vasta eilen illalla ja syynä on vain se, että nyt minut on taas laitettu siihen samaan pakkotilanteeseen kuin aiemmin. Nyt on vain nostettu panoksia niin korkealle kuin se nyt mahdollista vain on.
Inhottaa kun minua pakotetaan tekemään asioita ja siihen vielä aina liittyy se painostaminen. Minä, vain minä olen ainut joka voi auttaa. Kukaan muu ei voi. Vain minä. Ja jos en auta niin silloin olen paha ihminen, joka ei ajattele kolmannen osapuolen parasta. Minun onni että pääsen pois, toiseen seuraan joka päivä joksikin aikaa aina.
Nyt alkaa olla aika lopetella koska on aika lähteä, pelottavaa :D Jossain kohtaa voisin avata erästä asiaa aavistuksen enemmän, jos tänään menee nyt kaikki ihan hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Suuri kiitos kiinnostuksestasi :)