Having Monday off is a great opportunity to hate Tuesday.

Juuri nyt jos vain voisin kulkea ajassa taaksepäin sellaiset kaksi kuukautta tai oikeastaan 9 viikkoa niin tekisin asian/asiat toisin. Olen tässä parisen viikkoa tiennyt jotakin ja ihan ensimmäisestä sekunnista asti on ollut sellainen olo että voi kun näin ei olisi käynyt. Tyhmintähän tässä on se, että vielä vaikka kuukausikin sitten olin toista mieltä. No nyt todellisuus iski ja lujaa eikä tunnu niin kivalta kun ehkä pitäisi.

Oikeasti tunnen itseni aika huonoksi ihmiseksi kun minusta tuntuu tältä. Mutten minä tunteille mitään voi, vaikka kuinka yrittäisin pakottaa itseni tuntemaan toisin niin ei se nyt onnistu. Ehkä vielä tässä jossain vaiheessa ei tunnu niin ikävältä?

Tänään on erityisen huono päivä. En tiedä olisiko ollut muutenkin mutta varsinkin nyt kun piti soitella paikkoihin. Ja sopia päivistä. Kaiken lisäksi väsyttää niin paljon ettei mitään rajaa. Onneksi pääsen tänään viettämään aikaa toisen veljeni kanssa niin saa ainakin hetkeksi unohtaa muun elämän.

Eipä ole muuten pitkään aikaan tuntunut näin masentavalta.

Nyt voisi olla ihan hyvä olla yksin muttei se ole ihan mahdollista juuri nyt. Jospa sitä nukkuisi niin kauan että pitää lähteä? Tai lähtisi aikaisemmin kuin oikeasti tarviikaan? Inhottavaa kun pitää olla edes jonkun verran positiivinen silloin kun ei todellakaan tunnu siltä.

En edes muista koska laitoin pyykkikoneen päälle tuolla alhaalla joten nyt pitää arvailla koska pyykit voi hakea. Sinnekin kun erehtyy menemään liian aikaisin niin saa odotella hyvällä tuurilla vartin turhaan koska en jaksa edestakaisin mennä koko ajan.

Kuvia on tuolla jossain mutta kuten päivään sopii, en jaksa muokata niitä tänne.