Päivityksen hetki. Tai lähinnä ajankulutusta jos tämän kirjoittamisen aikana yksi vaikka vastaisi jotta voisin tehdä loppupäivän suunnitelmat.
Tosiaan, aikamoinen viikko on ollut takana, tai oikeastaan ei ole vielä kokonaista viikkoakaan mennyt ja se kuulostaa pelottavalta. Niin paljon tapahtunut tässä viime viikon jälkeen. Kyllä välillä tuntuu siltä ettei sitä pysy itsekään perillä enää kaikesta. Sitä vain vähän kuin menee virran mukana ja hetkittäin miettii mitä ihmettä on tapahtumassa. Vieläkin minussa on kaksi osaa, toinen on kysymysmerkkiä ja todella surullinen, toinen taas tyytyväinen ja aika onnellinenkin.
Jos vielä viikko sitten tähän aikaan elämä tuntui tylsän samalta kuin ennenkin niin nyt se ei todellakaan sitä ole. Vaikka olen nyt kipeä niin silti on menoa koko ajan. Olen tämän viikon aikana ollut kotona vähemmän kuin ikinä siitä asti kun tänne muutin ja yksin en suurin piirtein ollenkaan. On todella hämmentävää ja toisaalta ehkä vähän sitä, mitä olen halunnut. Täysin varma en ole vielä että onko tässä mitään. Mutta eihän sitä koskaan voi olla täysin varma tällaisista asioista. Tulevaisuudessahan voi tapahtua vaikka mitä.
Mutta näin. Perjantaina olisi tiedossa kolmen päivän reissu, eli pääsen pakoon tätä kaikkea ja se tuntuu aika kivalta. Tai osittain ei mutta suurimaksi osaksi on kiva päästä pois ja selvitellä päätä ihan ilman näitä kuvioita ja ihmisiä. Jollekin tämä kuulostaa pahalta mutta onneksi hän ei tätä saa tietääkään. Ainakaan nyt pitkään aikaan.
Mutta tämän enempää ei oikein ole mitään kerrottavaa vaikka tapahtunut on niin paljon että niistä saisi melkein kirjan jo kirjoitettua. Kaikki asiat ovat vain sellaisia että pidän ne mielelläni ihan vain itselläni. Muutama hyvä kaveri tietää mutta siihen se nyt jää.
Ja nyt sopivasti on suunnitelmia tehty, joten pitää tästä (taas) lähteä maailmalle. Katsotaan jospa saisin kuvia otettua vaikka reissulta että voisin niitä esitellä täällä :)
Mutta nyt, heido!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Suuri kiitos kiinnostuksestasi :)