If you ignore me, I will ignore you. If you don't start the conversation, we won't talk. If you don't put in the effort, why should I?

Tällä kertaa aion jopa kirjoittaa otsikosta. Minulla on kaveri, jonka kanssa juttelin ihan älyttömän paljon lopputalvesta ja alkukeväästä. Juttelimme oikeasti ihan joka päivä. Minun piti joinakin päivinä kertoa hänelle että minulla on tentti tulossa koska tiesin että hän pakottaisi minut lukemaan eikä vain juttelemaan hänen kanssa :D

Sitten tapahtui jotain, en tiedä oikein mitä, koska keskustelu muuttui yksipuolisemmaksi. Huomasin, että minä hoidin puhumisen, minä kyselin ja hän vastasi mutta jos en kysynyt mitään enkä sanonut mitään niin hänkään ei sitä tehnyt.

En ymmärtänyt miksi, enkä vieläkään ymmärrä, niin vain kävi. Vieläkin hän vastaa jos kysyn, muttei kysy minulta mitään eikä varsinkaan aloita keskustelua ikinä. Loppukeväästä, kun monen viikon tauon jälkeen aloitin keskustelun hänen kanssaan, hän oikein ihmetteli miksi en ole aikaisemmin jutellut hänen kanssaan. Silloin vähän suutuin ja hämmennyin. Siis eikö hän osaa aloittaa keskustelua minun kanssa? Miksi minun pitää olla joka ikinen kerta se, joka aloittaa? Ja itseasiassa, pitääkö minun olla AINA se, joka kysyy ja hoitaa keskustelun etenemisen?

Tähän kohtaan sopii tuo otsikko niin hyvin. Kyse ei ole siitä ettenkö olisi yrittänyt, vaan siitä ettei selkeästikään toista kiinnosta jutella minun kanssani. Eli hyvästit sille "kaverille". En aio pakottaa ketään juttelemaan kanssani. Ne, jotka haluavat olla kavereitani, ovat sitä mutta pakottaa en ketään aio.

(Ja loppuun vielä kaveruus-aihetta sivuten: sain eilen kuulla, että yksi kavereistani odottaa vauvaa :) En ole ikinä ollut näin iloinen toisen puolesta, siis aivan mahtavaa :) Toivon niin, NIIN paljon onnea enkä jaksa odottaa että näen pikkuisen :))

Una persona sin amigos es como si viviera en el desierto