Smile. It gives you an excuse to tell yourself why no one's asking what's wrong.

Hymyily on kyllä ihan ehdottomasti huono asia, varsinkin täällä Suomessa. Tuntuu olevan huono asia se, että hymyilee aina. No ei ihan aina, mutta suurimmaksi osaksi kyllä. Onko ihmiset kateellisia kun hymyilevä näyttää niin iloiselta ja onnelliselta? Minusta on paljon mukavampi katsella hymyileviä ihmisiä kuin niitä, jotka ovat naama väärinpäin.

Vai olenko aina ihan väärien ihmisten ympäröimä? Kun tuntuu, että näiden ihmisten kanssa hymyily on pahasta. Voisinkin tästä päivästä lähtien tietoisesti vähentää hymyilyä ja olla vain masentuneen näköinen koko ajan. Tänään tuli testattua ihan vahingossa kun en jaksanut esittää iloista, vaan olin juuri niin ärsyyntyneen näköinen kuin tunsin itseni. Yksi päivä ei kyllä tunnu vielä missään, tätä täytyy pitää yllä useamman päivän ajan. Vasta silloin voin vetää sen johtopäätöksen, että hymyily karkottaa ihmisiä.

On ollut siis huono päivä. Tämähän alkoi jo eilen illalla, tämänpäiväinen olotila on vain jatkoa eiliselle. Nyt ei oikein tee mieli kirjoittaa mistään kivasta. Väsyttääkin älyttömästi. Huomenna vaihtuu kaupunki ja toivottavasti samalla olotila. Viikonloppuna pitääkin sitten katsella luentoja ja kirjoittaa essee ja lukea tenttiin ja mitähän muuta kivaa sitä olisi to do -listalla. Että sellaista mukavaa.