Ensimmäinen ilta pitkään aikaan kun oikeasti tuntuu siltä, että olisi mahtavaa jos kanssani olisi joku. Ei kuka vain, vaan joku, joka välittää minusta paljon. Mutta niin kuin useimpina iltoina, olen yksin. Jos tästä nyt jotain hyvää haluaa etsiä niin opin ainakin tulemaan täysin toimeen yksin, hakemaan lohtua jostakin muusta kuin toisesta ihmisestä.
Tänäänkään ei tunnu siltä, että jaksaisin kirjoittaa kovin paljon, ei oikeastaan ole edes asiaa juuri nyt. Mutta tämä on nyt vain yksi sellainen toisen ihmisen korvike :D Tänne kirjoitan sen, mitä en voi sanoa kenellekään kun juuri nyt täällä ei ole ketään. Kirjoitan tänne tietenkin myös paljon sellaista, mistä puhun muille. Tämän illan aihe on siis vain se, että olen erittäin herkällä tuulella. Piti vaihtaa kanavaakin siksi, että joku mies uskotteli lapselle kaikenlaista pahaa. Se ohjelma nyt tietenkin on vain ohjelma, ei totta mutta silti. Juuri nyt en kestä katsoa lapsen surua.
Ja siksi kirjoitan siitä tänne, että saan sen pois mielestäni ja voin mennä nukkumaan edes vähän onnellisempana :) Nyt pitäisi jaksaa vielä valita huomisen vaatteet ja syödä iltapalaa, sitten olen valmis nukkumaan! Herätyshän on yhtä aikaisin kun viikonloppunakin, ei kivaa mutta lohduttaa keskiviikon vapaa päivä :D Huomenna tietenkin pääsen taas vähän puutöiden pariin, mikä on aina kivaa :)
Mietin muuten tänään, että voisin melkein vaihtaa alaa, puutyöopettajaksi ;D En ihan kuitenkaan, innostusta olisi puutöihin ja kaikenlaiseen käsillä tekemiseen mutta taitoa ei :D Eli siis tällä alalla mennään, missä ollaan, eikä se kaukana tuosta käsityöopettajastakaan ole.
Jep, nyt jatkuu iltajutut. Huomenna uudet kuviot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Suuri kiitos kiinnostuksestasi :)