Löysin tänään uuden blogin. Minulle on muodostunut pakkomielle lukea erästä blogia, jossa on sellaista juttua etten ikinä pysty ymmärtämään miksi ihmiset tekevät sitä ja miten ihmiset pystyvät siihen. Tänään tuota blogia lukiessani (tai sen kommenttiosiota), löysin uuden blogin, joka myös on sellainen etten ymmärrä miten joku voi. Luin ainakin tunnin tätä uutta blogia ja tekstistä voisi päätellä, että kirjoittaja oikeasti tietää tekevänsä väärin, eikä missään vaiheessa puolustele tekojaan niin paljon kuin voisi kuvitella. Hänellä on vain yksi syy tehdä mitä tekee ja jos tämä syy häviäisi, hän lopettaisi. Silti en voi ymmärtää, enkä ikinä tule ymmärtämäänkään.
Aina kun luen tuollaisia blogeja, tulee sellainen olo että täytyy päästä itsekin kirjoittamaan, kummallista :D En aio mitenkään mainostaa kyseisiä blogeja, joten en kerro niistä tarkempia yksityiskohtia, vaikka noistakin voisi joku jo tietää. Nuo blogit laittavat kyllä ajattelemaankin. Tapahtuuko sellaista oikeasti yleisesti? Toivon niin älyttömän paljon ettei minulle käy niin koskaan. Sen tiedän etten tule itse tekemään sitä kenellekään, oli sitten kuinka ilkeä ihminen hyvänsä, niin sellaiseen en alennu.
Toinen asia, joka tänään erityisesti ärsyttää, on miehet. Jos keskustelut on sitä, että vain minä kyselen ja kerron, niin kuinka kauan mies oikeasti kuvittelee minun jaksavan sitä? Kaiken lisäksi kun keskustelut tapahtuu tietokoneen välityksellä, eli emme edes näe toisiamme. Livenä kun keskustelee tai on jonkun kanssa niin voi tulkita eleitä ja ilmeitä ja muuta sanatonta viestintää, mutta kun ei näe toista niin olettaa luonnollisesti että kun toinen vastaa viiveellä eikä kysele mitään, että kiinnostus on nolla. Kuitenkin muutaman viikon hiljaisuuden jälkeen tämä mies alotti keskustelun kanssani ja ihmetteli hiljaisuuttani. Ensimmäinen ajatus hänellä oli että olen löytänyt uuden miehen. Oikeasti :o Olin niin hämmentynyt tästä etten älynnyt heti kysyä että miksi vain minun pitäisi olla se joka ylläpitää keskustelua. Seuraavaksi meinaan kyllä sanoa, että minä en jaksa yksin keskustella, siihen tarvitaan kaksi.
Nyt sain itseni taas siihen ärsytykseen, kuin aikaisemmin tänään kun tuota asiaa mietin :D Yritetään siis ajatella jotakin positiivisempaa. Ja aina kun yritän, en onnistu. Musiikki auttaa minua aina, joten voisin kokeilla linkin laittamista tänne. Katsotaan osaanko :D
http://www.youtube.com/watch?v=k3bzXdW-7AQ&feature=related
Jospa se toimii sitten. Tämä kappale vain siksi nyt tähän kohtaan, että tänään kuulin radiosta Adelen kappaleen ja tuli taas sellainen rakastan-musiikkia-olo :D omaksi huonoksi onnekseni olin autossa jo siinä vaiheessa ja unohtanut kuulokkeet kotiin. Minun piti kuunnella musiikkia puhelimesta samalla kun kävelen kotiin, mutta en sitten kuunnellut :( Nyt kuuntelen sitten :) Tästähän voisi melkein tehdä "perinteen". Voisin laittaa tänne aina linkkinä sellaisen kappaleen, joka sopii jollain lailla päivääni :)
Huomenna olisi sitten taas pakkailua ja tehtävän tekoa. En muuten saanut perjantaina lähellekään niin paljon tehtyä kuin piti. Kaikki lähti siitä kun olisin katsonut luennon, mutta koneen tai selaimeni tai jokin ei toiminut niin kuin piti enkä siis voinut katsoa. Siinä kohtaa suutuin koneelle niin paljon, että kaikki tehtävät jäivät :D Onneksi se ei ollut paha juttu, koska tänään tein kaksi tehtävää ja suunnittelua sen verran että huomenna vielä yksi tehtävä ja olen valmis harjoitteluun :) Luentoa pitää yrittää uudestaan heti kun saan luentomateriaaliin avaimen. Eli toivottavasti vaikka maanantaina.
Nyt pitäisi varmaan valmistautua sänkyyn. Tällainen rauhallinen viikonloppu minulla taas :) Mutta tykkään :) Olen enemmän koti-ihminen kuin juhlija.
Pakko laittaa vielä yksi kappale. Tästä kaikki lähti autossa :)
http://www.youtube.com/watch?v=7AW9C3-qWug&feature=related
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Suuri kiitos kiinnostuksestasi :)